English Pointer - Pointterini
Pointterin elämää koulutettavan ja kouluttajan silmin. Virheitä, erheitä ja varsinkin valkoisia valheita

maanantai 12. elokuuta 2013
torstai 4. heinäkuuta 2013
Pointer puppies, pointterin pentuja
maanantai 10. kesäkuuta 2013

tiistai 21. toukokuuta 2013
Pointterin pentuja / Pointer Valper kilpaileviin tai metsästäviin koteihin!
Pentue syntynyt 20.5.2013.
Pentuja 9 kpl joista 4 urosta ja 5 narttua.
POINTER VALPER
20.5.2013 Årets fuglehund (alle raser) 2011 i Finland, Hirvasvuopion Cajo (Fin 31311/07) fått 9 flotte valper. Nordens mest lovende kombinasjon........
Interesserte kan ta kontakt med meg el.
Tiedustelut
royalhunting@gmail.com tai +358400 560 890
Pentueen tiedot alla olevassa blogissa!

torstai 18. huhtikuuta 2013
Pointteri pentue syntyy keväällä 2013:
Narttu, Hirvasvuopion Cajo
Koe menestys 2011, AVO 2, AVO1 1, VOI 1, VOI 1, ELIT VOI4, Kenttienvoittaja VOI3
Lapin kanakoirakerhon ja Kanakoirakerhon vuoden englantilainen kanakoira 2011.
Cajo täyttää Kanakoirakerhon Pointtereille asettamat jalostuskriteetit.
Uros: Elitehund, Black Luckys Ingo : http://pointerdb.pointer.no/index.php?option=com_pointer&task=showpointer&id=S42068%2F2009
Ingon koemenestys: Ruotsin Derby 2. Norjan pointtereiden tunturimestaruus 2012, NUO, AVO ja VOI palkitsemisprosentti 100%.
Ingo on valittu Norjan engl.kanakoirien MM-joukkueeseen sekä vuoden pointteriksi 2012 Norjassa.
Astutettu 15.3.2011. Ultrattu 18.4.2013 tulos positiivinen. Pentue syntyy kesäkuun puolessa välissä.
Hirvasvuopion Cajo in English:
Year results 2011:
In Alta Artic Cup: AK 2 and AK1, in Finland VK 4, VK 3, and 2 x VK1.
Cajo got 4.place in Finish ELIT and 3.place in Finish Höghunds Championships (pointers, setters, and pretons)
Cajo was selected 1. Ranking in Finish Höghuns, English Pointer of the year in 2011.

tiistai 9. elokuuta 2011

Kotimaassa kun pellot on puimatta ja kyyhkykautta vielä odotellaan tuli aika suunnata pitkästä aikaa rakkaalle Saksanmaalle.
Reissumme suuntautui Bretoni mies Dr.Haran kera Bonnista noin 20km päähän Siebengeburg nimiseen pieneen kylään. Vanha Saksan tuttumme Mr.Phalke olikin meitä avosylin vastassa kentällä. Tästä alkoi taas yksi ikimuistoinen seikkailu Saksanmaalla!

Alueella on metsästysoikeus vain Saksan ystävällämme ja hänen tyttärellään joka on myös erittäin innokas metsästäjä ja lisäksi loisto ampuja. Suomalaiset ovat myös aina olleet kovassa "Sniperin"-maineessa, joten paineet sysättiin jo heti alkuillasta meidän niskaamme.
Saksan metsästyskulttuuri eroaa hyvin paljon kotomaisesta. Pääsroolissa on yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen. Metsästys ei ole Saksanmaalla Illalla känni ja aamulla suolille tyyppistä, vaan aivan jotain muuta. Lisäksi muu Saksalaisten järjestämä oheistoiminta metsästyksen väliaikoina on isännille erittäin tärkeässä roolissa. Vieraanvaraisuuteen kuuluu että Suomalaiset eivät saa kaivaa lompakkoaan esiin vaan Saksalaiset haluavat kustantaa itse kaiken. Peruslounas olutravintolassa on aina elämys! Siinä kyllä Pekka Puskan Pohjois-Karjala projektin opit unohtuivat alta aikayksikön kun vyöstä ei enään parin päivän päästä meinnannut löytyä yhtään vapaata reikää!

Lyhyesti kiteytettynä jahtimatka noudattaa seuraaavaa kaavaa:
Herätys klo 05.00
Torniin klo 06.00 Ohessa näkymä kuvatuna tyypillisestä peltopassista.

Tornista klo 09.30
Aamiainen Hotellissa 10.00 (majoitus upeassa metsästys "majassa")Kuva majan takapihalta:

11.-17.00 Cultur erlebenis (meseoita, olutravintoloita, metsästysliikkeitä, nähtävyyksiä, kahviloita ja konditorioita jne...)
18.00 Torniin
21.30 Tornista
22.00 Illallinen ja jahtilaulua sekä päivän metsästyskuninkaan (paikallinen tapa)juhlintaa. Siis jahteja ja loputonta syömistä ja syömistä! Kun äitee näkee kotona niin ojentaa lenkkarit kouraan jo suoraan ovelta.
Sama kaava toistuu seuraavana päivänä.
Retkemme ajoittui Elokuun alkuun jolloin metsästettävä riista koostuu Kauris pukeista ja urosvillisioista. Siat ovat tuolloin juuri maissipelloissa joten niiden näkeminen on harvinaista ja vaikeaa. Pukit ovat myös haastavampia ammuttavia koska ne eivät usein tule normaaliin tapaan ruokailemaan pelloille tai ruokintapaikoille. Pukit juoksentelevat alueelta toiselle naaraiden perässä. Näin ollen pukki juoksee tai kävelee usein vain tornin ohitse joten valmiina saa olla koko ajan. Toisaalta jos pellolle ilmestyy naaras vasojen kera toimii naaras myös hyvänä magneettina urokselle.
Kaiken kaikkiaan retki oli onnistunut ja saalistakin saatiin. Seuraavaksi on syytä alkaa valmistautua kotomaan jahtikauteen riekkolaskennalla ja kyyhkyjahdilla! Ohessa kuvakollaasi selityksineen.
Waidmansheill!
Valmiina aamupassissa. Kameralla pyrittiin saamaan kaato nauhalle. Tällä kertaa se jäi haaveeksi vaikka paljon muuta kauris actionia kuitenkin saatiin kortille taltioitua.

Ensimmäisen illan passipaikkana oli avoin pelto. Tähän passiin tuli kaksi vasaa ja yksi naaras. Pukki jätti tämän passin väliin. Tällä kertaa ; ) Ampumamatka oli tästä passista 100-300m. Aseena oli kuitenkin paikallisten lainaama Steyer Mannlicher cal. 7*64 joka soveltuu hyvin pitkille matkoille ampumista varten. Aseiden puolesta ei koskaan tarvitse pelätä. Ne on pedattu ja tarkkuutettu aina viimeisen päälle, joten vika on aina ampujassa. Tällä kertaa jokainen Soomi poijan pukki niijasi ensi töötistä joten ilkeää jälkiHund-Karusellia ei tarvinnut tällä kertaa käynnistää. On se mahtavaa juosta kiinni 200kg Villisika Geileria 2,5 korkeassa, pilkkopimeässä maissipellossa. Siinä on jännityskertoimet kohdallaan ; )

Onnellinen Suomalainen tarkka-ampuja, Royal Hunting Club Finlandin luottomies Dr.Hara ja Dobbel Bockit-samasta passista. Hänen aloitusillan peltopassista ammuttiinkin yhteensä kolme pukkia joten paikka osoittautui erittäin varmaksi pukkipaikaksi. Sortavat laukaukset tehtiin ca. 9,3*64 kiväärillä joka on erittäin hyvä myös peitteisen maaston omaavassa passissa.

Saksalaiset alkoivat kahden päivän jälkeen huolestua kun Jagt Hyttennin "Gylhausenista" alkoi uhkaavasti narikkatila loppua. Tämä ongelma hoitui helposti seuraavalla aamiasella jossa isäntämme möi ruhot suoraan hotellin kokille kesken aamiaisen. Ei muuten olisi mahdollista kotomaassa ilman 500 sivuista EU-pumaskaa ja noin 50 eri tarkastusleimaa. Minkä vuoksi? Kysyn vain?? Eikös se EU tarkoita että kaikki hoituu samalla lailla maassa kuin maassa? Niinpä..

Naaras saapuneena toisen illan peitteiseen metsäpassiin. Noin 40 min päästä passiin ilmestyikin Capital Bock joka kaatui allekirjoittaneen toimesta noin 80m päähän. Kaadon jälkeen isäntä suoritti paikalliset metsästysrituaalit ja vei trofeet reparoijalle. Nämä saapuvat parin viikon sisään Saksanmaalta valmiina suoraan kotiosoitteeseen ja ilman veloitusta. Pitäisikö meidänkin harrastaa saamaa vieraanvaraisuutta omissa jahdeissamme? Tälläisellä vieraanvaraisuudella moni Suomalainen saisi kutsun ympäri pallon ilmaisiin jahteihin?

Retken komein pukki antautui allekirjoittaneelle kolmannen illan passissa. Loppuaika tornissa kuluikin letkeästi pikkusikari huulessa, kanakoirakavereille lähetetyillä "terrorisointi" viesteille naureskellen ; ) Saksalaiset kehoittivat meitä olemaan aina kaadon jälkeen hiljaa ja valmistautua uuden pukin tuloon. Itse kyllä keskityin puhtaasti niihin pikkusikareihin, pukin kuvaamiseen ja tornissa avattuun pikku Jagermaisterin hillittyyn maisteluun. Yksi kaato illassa sai allekirjoittaneelle luvan riittää. Ahneellahan on se.... loppu! Ensi kerran Saksanmaalle Marraskuussa Sikajahtiin! Mutta se on taas uuden tarinan paikka se.....

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011
Tipuja 35% ja Munakokkelia 65%

1.kesäkuuta 2011 tapahtui onnellinen perhetapahtuma 35 % fasaaninpoikasille ja vähemmän onnellinen perhetapahtuma 65% munista. Näin ollen kuoritumisprosentti oli huono, mutta se olikin jo arvattavissa kaapin huonon toiminnan takia.
Huono kuorituminen johtui hyllytasojen suurista lämpötilaeroista joka taas johti suureen lämpösumman vaihteluun eri hyllyillä. Kaksi uutta "satsia" on jo kaapissa joten katsotaan miten käy.

Hyviä uutisia puolestaan tuo se että istutetut emolinnut ovat jääneet hyvin ruokintapaikkojen ja välitarhojen läheisyyteen. Lisäksi peltopyyparit jäivät myös tilan pelloille. Toivotaan että myöspesintä onnistuu mahdollisimman hyvin. Oheinen kuva on peltopyyparista ja siitä kiinnostuneesta Poitterikebabista. Tuntuu olevan koirallakin jo menohaluja, mutta annetaan asiantuntijan pysyä pihassa ja jättää pesijät rauhaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)